Miltä älykäs koti näyttää tänään ja miltä vuoden päästä? Entä millaisia asioita kodeistamme löytyy kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä? Mitä uhkia älylaitteiden yleistymiseen kotona liittyy? Kurkistimme ennustuspalloon ja pohdimme, miltä asumisen tulevaisuus voi näyttää.

Mitä älykodilla tarkoitetaan?

Älykoti tarkoittaa kotia, jossa valaistusta, lämmitystä ja elektronisia laitteita voidaan hallinnoida etänä esimerkiksi tietokoneen, älypuhelimen tai älyrannekkeen avulla. Älykodissa valaistus- ja lämmitysratkaisut ja elektroniset laitteet ovat siis verkkoyhteyden kautta yhteydessä älykodin omistajaan tai asukkaaseen ja käyttäjä voi ohjata kodin laitteita, tekniikkaa tai toimintoja etänä. Kun kodin sähköjärjestelmä automatisoidaan, koti voidaan myös ohjelmoida suorittamaan toimintoja automaattisesti.

IoT eli ”Internet of Things” viittaa verkkoon yhdistettyihin älylaitteisiin ja niiden ympärillä tapahtuvaan teknologiseen kehitykseen. Yhä enemmän laitteita “menee verkkoon” ja niistä tulee älykkäitä ja ympäristöön reagoivia.

Moni koti on jo älykäs

Monet asiat on mahdollista hoitaa verkon kautta, ja se, mitä pidämme älykkäänä, muuttuu teknologian kehittymisen myötä. Esimerkiksi pihan automaattinen valaisin tai etänä toimiva avaamis- ja lukitsemisjärjestelmä etuoveen ovat älykkäitä ratkaisuja.

Robotti-imureita on ollut markkinoilla jo jonkin aikaa. Niistäkin tulee jatkuvasti älykkäämpiä: ennen ne jäivät jumiin ensimmäisen esteen luokse, mutta nyt edistyneemmät laitteet muistavat asunnon esteet. Siivouksen hoidettuaan ne osaavat jopa palata takaisin latautumispaikalleen ja ladata itsensä uudelleen. Robotti-imurin kaltaisia älylaitteita löytyy jo yhä useammasta kodista.

Samalla kun laitteista tulee älykkäämpiä, putoaa “äly”-etuliite pois niiden nimestä. Monin tavoin älykoti on jo täällä: valaistusta voi säädellä automaattisesti tai asettaa verhot aukeamaan hitaasti aamuaurinkoon. Herääminen helpottuu, kun asukkaat heräävät herätyskellon pirinän sijaan hitaasti aukeavien sälekaihtimien välistä vilkkuvaan auringonvaloon, suosikkiradiokanavan musiikkiin ja automaattisesti paahtuvan kahvin tuoksuun.

Älykodin valaistus ja lämmitys on yhä ympäristöystävällisempää

Tulevaisuudessa tekoäly integroituu yhä vahvemmin osaksi valaistusta ja lämmitystä. Kun yhä enemmän asioita hoituu älykkäästi, kodeista tulee ilmastoystävällisempiä ja esimerkiksi lämmitys- ja valaistuskulut laskevat. Kodin lämmitysjärjestelmä voi esimerkiksi sulkea lämmityksen ja valot, jos huone on tyhjillään. Monet valaisimet toimivat jo nyt liiketunnistimella ja niitä on mahdollista säätää ulkoa tulevan valon tai vuorokaudenajan mukaan. Näin säästyy energiaa.

Markkinoilla on esimerkiksi elektrokemikaalisia sensoreita, jotka analysoivat kodin käyttöveden laatua ja ilmoittavat asukkaille laatuongelmista. Vai haluaisitko mieluummin lämmittimen, jonka voit asettaa lämpenemään etänä niin, että mökki on lämmin juuri sillä hetkellä, kun saavut sinne talvipakkasilla?

Tuleeko vaatekaapistakin älykäs?

Tulevaisuuden älyjääkaappi tunnistaa, kun maito on vanhentumassa ja lisää maidon automaattisesti omistajan ostoslistaan. Ostoslista on mahdollista automatisoida tilaukseksi, joka taas kuljetetaan suoraan kotiovelle. Näin jääkaappi täyttää itse itseään! Jopa uuneista tulee älykkäitä: uunien sisällä olevat kamerat ja lämpömittarit kertovat kokille, milloin ruoka on paistunut tarpeeksi ja milloin sen pinta on kauniin kullanruskea.

Lähitulevaisuudessa älykäs vaatekaappi voi analysoida päivän säätiedotteen, ehdottaa säähän sopivaa asua ja muistuttaa ottamaan sateenvarjon mukaan. Myös älypeileistä voi tulla arkipäivää – älypeilin avulla voit kokeilla, miltä eri vaatteet tai vaikkapa hiustyylit näyttäisivät päälläsi!

Vuonna 2050 kodeissamme saattaa olla älytekstiilejä, jotka voivat vaihtaa ulkomuotoa, väriä, kuviointia tai tekstuuria käyttäjän maun mukaan. Asukkaat voivat myös käyttää älypiilolinssejä, joiden avulla koteja voi sisustaa virtuaalisesti.

Tuleeko virtuaalinen assistentti joka kotiin?

Virtuaaliset assistentit, kuten Amazon-verkkokaupan Alexa, yleistyvät, ja yhä useampi ihminen ohjaa kodin toimintoja virtuaalisen assistentin kautta. Assistenttia voi pyytää vaikkapa sytyttämään tai sulkemaan valot, muistuttamaan lääkkeiden ottamisesta, etsimään tietoa tai soittamaan musiikkia. Virtuaalinen assistentti lämmittää kupillisen teetä, lukitsee ulko-oven ja sytyttää valot.

Virtuaalinen assistentti pyrkii oppimaan “isäntänsä” käyttäytymisestä ja tekemään asumisesta yhä helpompaa. Jupiter Research ennakoi, että jo vuonna 2020 joka kymmenennessä kodissa olisi virtuaalinen apuri, kuten terveydenhuollossa auttava robotti tai ostoksien tekoa helpottava älykäs palvelija. Äänikomentojen käyttäminen yleistyy myös puhelimissa, televisioissa ja kodin äänentoistolaitteissa.

Älyratkaisut helpottavat elämää

Valvontakameroita käytetään jatkuvasti enemmän myös viestintätarkoituksiin. Esimerkiksi suomalaisten valvontakameroiden käyttötarkoituksiin perehtynyt väitöskirjatutkimus osoitti, että monet lapset vilkuttavat valvontakameralle kotiin tullessaan, jotta vanhempi tietää lapsen päässeen kotiin. Valvontakamera voi ilmoittaa myös mökille saapuneista vieraista tai sen avulla voi kurkata, onko järjestön yhteistilassa vierailijoita.

Älylaitteet tekevät elämästä paitsi helpompaa, myös monin tavoin turvallisempaa. Esimerkiksi älykäs kodinturva varoittaa murtoyrityksistä, ja etäohjauksella toimivan älylukon avulla vanhemmat voivat päästää sisään kotiavaimensa unohtaneen lapsen. Älykäs kodinturva voi aistia myös esimerkiksi vesivahingon riskin tai ilmoittaa, jos palohälytin menee kotona päälle.

Mitä uhkia älykoti tuo mukanaan?

Älykodin laitteiden integraatio nostaa huolia kybertuvallisuudesta ja esimerkiksi tietosuojasta. Miten pidetään huolta, että varmennus pysyy turvallisena? Kuinka nopeasti esimerkiksi kasvojentunnistus tai sormenjälkitunnistus yleistyvät avaimen sijasta, ja mitä seurauksia sillä voi olla kotien turvallisuuteen?

Yksi älykoteihin liittyvä uhka ovat erilaiset tietoturvariskit. Princetonin yliopiston tutkijat selvittivät internetoperaattoreiden kykyä selvittää tietoja asukkaista älylaitteiden perusteella ja totesivat, että operaattorit kykenevät seuraamaan älykodin laitteita ja voivat selvittää sitä kautta, mitä kotona tapahtuu. Analysoimalla älylaitteiden yksilöllistä dataa operaattorit voivat tutkia esimerkiksi, milloin kodin asukkaat nukkuvat, liikkuvat asunnossa tai katsovat televisiota. Tutkijat selvittivät kuitenkin, että vakoilua voi häiritä ohjaamalla IoT-laitteiden dataa seurantaa häiritsevälle keskittimelle.

Tietoturvaa kannattaa siis ajatella jo älylaitteiden ostovaiheessa ja suosia tuotteita, joiden valmistajat ovat luotettavia ja voivat osoittaa panostavansa tietoturvaan.

Tekoäly tunnistaa pian tunteet

Affektiivinen tietojenkäsittely eli “tunneälykäs tekoäly” mahdollistaa sen, että arjen laitteet voivat tunnistaa ja analysoida ihmisten tunnetiloja ja hyödyntää oppimaansa tarjoamalla yhä parempia ratkaisuja. Tutkimusyritys Gartner ennakoi, että tekoälystä tulee vuonna 2022 tunneälykäs eli se oppii ymmärtämään omistajansa tunteita yhä paremmin.

Ohjelmistokehittäjä Logan Streondjin laskelmien mukaan vuonna 2040 robotteja on enemmän kuin ihmisiä. Teoreettinen fyysikko Michio Kaku arvioi, että vuonna 2040 3D-tulostimet ovat yleistyneet joka kodissa, ja arjen ruokaostokset voi tulostaa suoraan ruokapöytään. Teknologia kehittyy jatkuvasti nopeammin kuin on ennakoitu. Onko tunneälykäs robotti ja ruuanlaitto tulostimen avulla kaukaista scifiä vai sittenkin lähitulevaisuuden arkea?