Monen iäkkäät vanhemmat asuvat yksin kotona kaukana lapsista ja muista lähisukulaisista. Ikäihmisten turvallisuudesta ja asumismukavuudesta huolehtiminen on tällöin entistäkin tärkeämpää. Heidän kodinturvaansa voi parantaa helposti huolellisella valmistautumisella ja hyödyntämällä apuvälineitä ja teknologiaa.
Tässä artikkelissa käymme läpi erilaisia turvallisuuteen liittyviä asioita, joita ikääntyvien vanhempien kodeissa voi kehittää. Esittelemme myös erilaisia keinoja, joilla voit auttaa iäkkäitä vanhempia turvalliseen arkeen myös etäältä.
Esteetön ja turvallinen liikkuminen on ikääntyville erityisen tärkeää
Esteettömän ja turvallisen asumisen vaatimuksia kannattaa pohtia mahdollisimman aikaisin. Ikäihmisten kunto voi heiketä nopeasti, ja asunnon mahdolliset kunnostustyöt vievät aikaa. Siksi asiaan kannattaa varautua etukäteen.
Varmista, että vanhemman on helppoa ja turvallista liikkua asuntoon ja sieltä pois. Onko talossa hissi, johon on esteetön pääsy, ja onko taloon kulkeminen esteetöntä esimerkiksi rampin avulla? Onko ulko-ovella portaat, ja onko niissä tukevat kaiteet? Hiekoitetaanko pihan alue säännöllisesti? Jos huomaat puutteita pihalla, rapussa tai hississä, ole yhteydessä taloyhtiöön.
Pohdi myös ikäihmisten arjen sujuvuutta asunnossa. Monet ikäihmiset liikkuvat rollaattorilla, pyörätuolilla tai kävelykepin avulla. Varmista, että kulkeminen asunnon sisällä on helppoa. Onko esimerkiksi eteisessä turhaan liikaa tavaraa? Jos asunnossa on tarpeettomia kynnyksiä tai väliovia, kannattaa ne poistaa kulkemisen helpottamiseksi.
Ikääntyvien vanhempien loukkaantumisia voi ennaltaehkäistä
Monet ikäihmisten loukkaantumisista johtuvat liukastumisesta tai kaatumisesta. Harkitse turvapainikkeen asentamista ikäihmisen asuntoon. Turvapainikkeen avulla vanhus saa helposti yhteyden hälytyskeskukseen esimerkiksi kaatumisen aikana. Turvapainike kannattaa asentaa sellaiseen paikkaan, jossa kaatuminen tapahtuu todennäköisimmin. Esimerkiksi makuuhuone ja eteinen ovat riskin paikkoja.
Tarkista, että pesutilassa toimiminen on turvallista. Kylpyhuoneen ja saunan turvallisuutta voit parantaa esimerkiksi asentamalla kylpyammeeseen tai suihkuun tukevan kahvan ja hankkimalla suihkuun suihkutuolin. Hanki myös märkätiloihin liukastumista estävä matto.
Kurkottelua ja hämäriä tiloja kannattaa välttää
Hyvä valaistus on tärkeää turvallisuuden ja asumismukavuuden kannalta. Vanhetessa hämäränäkö huononee, ja 60-vuotias tarvitsee lähes kolme kertaa enemmän valoa kuin 20-vuotias nähdäkseen yhtä hyvin. Vaikka valaistusta tarvitaan paljon, varmista, että valaistus on miellyttävä eikä silmälle liian pistävä. Valot pitää myös saada helposti päälle ja pois päältä.
Varmista, että tärkeimmät esineet ovat helposti saatavilla eikä ikääntyvien vanhempien tarvitse esimerkiksi kurotella tai kiivetä tuolille yltääkseen korkeisiin paikkoihin. Myös kumartuminen voi olla haastavaa. Kumartumisia voi vähentää esimerkiksi asentamalla lokerikon postiluukun päälle, jotta asukkaiden ei tarvitse noukkia posteja lattialta. Eteiseen kannattaa laittaa tuoli, jotta kengät on helpompi laittaa jalkaan.
Tee ulko-oven lukituksesta ikääntyville vanhemmille turvallista
Ikääntyessä käsien voimat heikkenevät ja sormet voivat kangistua tai alkaa täristä. Siksi on tärkeää, että ulko-oven avaaminen on mahdollisimman helppoa, mutta lukko on silti turvallinen ja kestävä. Harkitse koodinäppäimistön, avainkortin tai elektronisen avaimen käyttöönottoa. Voit myös asentaa vanhemman kotiin älylukon ja valvoa toimintaa etänä. Älylukon avulla näet, kuka kodissa käy ja onko esimerkiksi ovi jäänyt auki.
Erityisesti muistisairailla ikäihmisillä voi olla vaikeuksia muistaa kodin lukitus ja avaimet. Älylukon avulla ikäihmisen voi tarvittaessa päästää sisään asuntoon, jos avaimet ovat unohtuneet kotiin.
Älylukon avulla voit myös hallinnoida lukkoa etäältä ja päästää sisään esimerkiksi siivous- tai hoitohenkilökuntaa, jos vanhemmat eivät kuule ovikelloa tai muista päästää vierailijoita sisään. Lukko on yhdistettävissä älykkääseen hälytysjärjestelmään, jonka avulla voit ohjata myös muita hälytysjärjestelmän toimintoja, kuten valvoa asunnon lämpötilaa ja ilmankosteutta tai ohjata kodin valaistusta ja sähkölaitteita. Näin pystyt pitämään silmällä kodin turvallisuutta ja samalla voit huolehtia siitä, ettei asunnossa tapahdu esimerkiksi vesivahinkoa.
Järjestä huoltotyöt ajoissa
Kerrostaloissa on se hyvä puoli, että kunnossapitotyöt, kuten lämmityspatterin ilmaus tai portaiden hiekoitus, tehdään yleensä taloyhtiön toimesta. Omakotitaloissa omistajat ovat itse vastuussa talon kunnossapitotöistä.
Talon vuosihuoltoa varten voi ostaa ulkopuolisia “talonmiespalveluita”. Palveluntarjoaja voi esimerkiksi puhdistaa rännin tai nuohota hormin. Kunnossapito- ja perusparannustöistä, kuten sähkö- tai putkitöistä, ulkorakennuksen maalaamisesta tai turvalukon asentamisesta, saa myös kotitalousvähennystä.
Akuutteja huoltotöitä varten kannattaa sopia etukäteen, voisiko lähempänä asuva sukulainen tai naapuri auttaa ikäihmisiä. Näitä töitä ovat erityisesti talon kulkuväylien lumenluonti ja hiekoitus lumisateen jälkeen sekä puiden oksien tai liukkaiden lehtien keräys maasta myräkän jälkeen. Liukas piha on turvallisuusriski ja tekee ikäihmisten liikkumisesta vaikeampaa.
Ehkäise murtoja hälytysjärjestelmän avulla
Asuntojen murtoja ja murtoyrityksiä voi ehkäistä käyttämällä varmuuslukkoa ja takalukkoa. Älylukon sovelluksen avulla voi myös vahtia, onko ovi jäänyt auki, ja ehkäistä näin murtovarkaita. Murtovarkauksia ehkäisee erityisesti murtohälyttimen asentaminen kotiin.
Murtohälyttimen ja siitä ilmoittavien tarrojen vaikutus on osin ennaltaehkäisevä, sillä murtovarkaat välttelevät taloja, joissa on ilmoitus hälytysjärjestelmästä. Murtohälytin kannattaa integroida hälytysjärjestelmään, jolloin hälytyskeskus saa ilmoituksen mahdollisesta murtohälytyksestä ja voi tutkia tilanteen, vaikka ikäihmiset eivät itse olisi kotona tai huomaisi mahdollista murtoa.
Huolehdi paloturvallisuudesta
Paloturvallisuuden kulmakivi on toimiva palohälytin. Tarkasta ikäihmisen palohälyttimen toimivuus säännöllisesti ja vahdi, että ikäihminen kuulee ja huomaa mahdollisen palohälytyksen. Paras ratkaisu on sarjaankytketty ja hälytyskeskuksen valvontaan kytketty palovaroitin. Sarjaankytkentä tarkoittaa, että yhden palovaroittimen mennessä päälle muutkin palovaroittimet alkavat hälyttää. Näin ikäihminen kuulee hälytyksen esimerkiksi makuuhuoneeseen, jos palo on lähtöisin keittiöstä. Kun palovaroitin on osa hälytyskeskuksen valvonnassa olevaa hälytysjärjestelmää, hälytyskeskuksen päivystäjä osaa reagoida hälytykseen heti ja tutkia hälytyksen syyn.
Tarkasta sähkölaitteiden toimivuus säännöllisesti ja varmista, että sähkölaitteiden vikavirtakytkimet toimivat. Vikavirtakytkin katkaisee virran vikatilanteessa, mikä ehkäisee mahdollista sähköpaloa. Varmista myös, että ikäihmisen kodintekstiilit ja materiaalit eivät ole helposti syttyviä. Erityisesti muistisairaiden vanhusten kannattaa välttää sisällä tupakointia ja kynttilöiden polttamista paloturvallisuuden takaamiseksi.
Monet asuntopalot johtuvat lieden huolimattomasta käytöstä, ja erityisesti muistisairauksista kärsivät ikäihmiset saattavat unohtaa lieden päälle. Harkitse liesivahdin asentamista lieteen. Liesivahti tunnistaa liesipalon riskin ja tarvittaessa katkaisee lieden sähkön, jotta liesipaloa ei pääse syttymään.
