Suomessa tapahtuu vuosittain yli miljoona vakavaa tai lievää tapaturmaa, joista yli 70 % on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Vuonna 2017 kotona tapahtuneissa tapaturmissa tapahtui lähes 400 000 loukkaantumista, mikä tarkoittaa yli tuhatta tapaturmaista loukkaantumista kotona joka päivä. Paras tapa estää tapaturmia on huolellinen ennaltaehkäisy. Tässä artikkelissa esittelemme suurimpia turvallisuusriskejä suomalaiskodeissa ja esittelemme tapoja ennaltaehkäistä ja torjua riskejä.

Kaatuminen ja liukastuminen yleisimpiä tapaturmien aiheuttajia

Kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen tai putoaminen muodostavat 44 % kaikista kotitapaturmista, eli ne ovat yleisimpiä kotitapaturmien aiheuttajia. Suurin osa kotitapaturmista tapahtuu piha-alueella, parvekkeella tai terassilla. Liukkaat pinnat esimerkiksi lumen ja sateen jälkeen nostavat riskiä, joten hiekoittaminen tai suolaaminen on suositeltavaa. Piha-alueelle ja terassille kannattaa myös asentaa pitävät kaiteet ja huolehtia valaistuksesta liiketunnistimen avulla.

Lähes kymmenesosa kotitapaturmista tapahtuu WC:ssä, kylpyhuoneessa tai saunatiloissa. Voit estää liukastumisia ja kompastumisia märkätiloissa esimerkiksi tarkastamalla, että saunan kaide on tukeva, ja asentamalla kylpyammeeseen tukikahvan. Lue lisää vinkkejä erityisesti lapsiperheiden kodinturvan parantamiseen.

Valtaosa ikäihmisten kaatumisista tapahtuu sisätiloissa, ja kaatuminen on liukastumisen ja putoamisen ohella yleisimpiä ikäihmisten tapaturmia. Kaatumisriski kasvaa iän myötä, ja voi johtua esimerkiksi liikuntakyvyn heikkenemisestä, lääkityksestä ja muistiongelmista. Notkeutta lisäävä liikunta, lihaskuntoharjoitukset ja tasapainoharjoitukset alentavat kaatumisriskiä. Myös liukuesteet ja hyvien jalkineiden käyttäminen vähentävät kaatumisriskiä. Kengänpohjiin voi asettaa myös liukastumista ehkäiseviä nastoja.

Ikäihmisen asuntoon kannattaa asentaa turvapainike esimerkiksi sängyn, kylpyhuoneen tai portaiden viereen. Turvapainikkeen avulla saa helposti yhteyden hälytyskeskukseen tapaturman sattuessa.

Tulipalot syttyvät huolimattomuudesta

Noin puolet tulipaloista on ihmisten itsensä aiheuttamia, ja näistä tulipaloista noin kolmasosa tapahtuu huolimattomuuden vuoksi. Kotien tulipalot johtuvat yleensä tulisijan tai sähkölaitteiden virheellisestä käyttämisestä, avotulen ja kynttilöiden huolimattomasta käytöstä ja tupakoinnista. Yli 90 % palokuolemista sattuu asuinrakennuksissa. Palokuolemissa alkoholilla on usein vaikutusta asiaan. Tulipalon syttyessä reaktioaika on lyhyt – vain kahdesta kolmeen minuuttia.

Paras tapa ehkäistä tulipaloja kotona on ennakointi. Muista erityisesti tarkastaa palohälytinten toimivuus kotona säännöllisesti. Esimerkiksi kesäisin mökille saavuttaessa paristot kannattaa vaihtaa talven jäljiltä heti uusiin. Opettele ja opeta perheenjäsenille turvalliset poistumistiet palon varalta, ja hanki alkusammutusvälineet.

Paras ratkaisu on hankkia kotiin sarjaankytketyt palovaroittimet, jotka on liitetty hälytyskeskuksen valvontaan.

Älä jätä kynttilöitä tai avotulta huoneeseen palamaan ilman aikuisen valvontaa, ja ole huolellinen sähkölaitteiden ja hellan käytössä. Vältä sisällä tupakointia, etenkin ennen nukahtamista tai päihtyneenä.

LASKE TARJOUS SINULLE SOPIVIMMASTA KODIN TURVAPAKETISTA TULIPALOJEN ESTÄMISEKSI >

Varkaat iskevät myös päivisin

Suomessa tehtiin vuoden 2018 alkupuolella lähes 13 000 murtoa, mikä tarkoittaa yli 70 murtoa päivässä. Lähes puolet varkauksista tapahtuu päiväsaikaan, erityisesti puolenpäivän ja kello kolmen välillä. Moni asuntomurto tapahtuu asukkaiden ollessa lomilla asunnon ollessa tyhjillään. Ammattivarkaat saattavat vahtia asuntoa ja iskeä silmänsä pitkään tyhjillään olleeseen kotiin tai loma-asuntoon. Pidemmälle lomalle lähtiessä kannattaa pyytää naapuria luomaan lumet, haravoimaan lehtiä tai tyhjentämään postilaatikko.

Murtohälyttimellä on murtoihin ennaltaehkäisevä vaikutus – moni murtovarkautta harkitseva ei murtaudu kotiin, jossa on valvontakamerat ja ilmoitus murtohälyttimestä tai hälytysjärjestelmästä. Hälytyskeskukseen kytketty hälytysjärjestelmä takaa, että murtovarkaan iskiessä hälytyskeskus näkee ja kuulee varkaan.

Myrkytysepäilyt koskevat usein pikkulapsia

Viime vuonna 45 % Myrkytyskeskukselle tulleista kyselyistä koski alle kuusivuotiaita lapsia, ja näistä yli 91 % koski suun kautta elimistöön päätynyttä vierasainetta. Valtaosa soitoista koski joko lääkkeitä (35 %) tai teknokemiaa (24 %) eli kosmetiikkaa, pesuaineita ja muita kemiallia aineita. Lasten myrkytysepäilyjen taustalla on siis yleensä joko tahaton lääkkeenotto tai lääke-epäily, tai kodin kemikaalin maistaminen tai juominen. Pienen lapsen myrkytysepäily on suhteellisen yleistä, mutta johtaa harvoin vakaviin toimenpiteisiin.

Myrkytyksiä on onneksi helppo ehkäistä pienilläkin teoilla. Pidä kaikki kodin lääkkeet lukkojen takana ja lasten ulottumattomissa ja vahdi, ettei lapsi saa käsiinsä myöskään rasvoja, voiteita, vitamiineja tai ravintolisiä, jotka voivat aiheuttaa huonovointisuutta tai muita oireita suurina määrinä nautittuina. Piilota myös kodin kemikaalit lukkojen taakse ja vahdi, ettei lapsi pääse kontaktiin kemikaalien kanssa esimerkiksi siivouksen aikana.

Myös vaaralliset tai myrkylliset kasvit on hyvä pitää pois lasten ulottuvilta etenkin silloin, kun lapsi alkaa ryömiä ja tutkailla ympäristöään ja laittaa asioita herkästi suuhunsa.

Tapaturma- ja muita turvallisuusriskejä voi pienentää helposti

Iso osa kodin tapaturmista on ehkäistävissä hyvällä varautumisella ja ennakoinnilla. Pienetkin asiat, kuten lääkkeiden pitäminen lukkojen takana, kaiteiden turvallinen kiinnitys ja automaattiset valaistusjärjestelmät ehkäisevät onnettomuuksia ja loukkaantumisia. Paloturvallisuudesta huolehtiminen ja murtovarkauksien ehkäisy on nykyteknologian avulla yhä helpompaa.